KAUPALLINEN YHTEISTYÖ - KIMINO DESIGN


*mainoslinkki

Suurin osa meistä unelmoi jostain. Joku unelmoi lottovoitosta, jolla toteuttaa unelmiaan. Toisen isoin unelma on terveys, joka on ehkä heikentynyt pitkäaikaisen sairauden myötä. Kolmas unelmoi tasavertaisesta ja rakastavasta parisuhteesta, joka kestäisi elämän viimeisiin päiviin asti. Jollekin äitiys voi olla pitkäaikaisin haave, toisella unelmat liittyvät uraan.

Unelmia on yhtä paljon kuin meitä ihmisiä, jotka kaikki olemme erilaisista lähtökohdista. Katsomme maailmaa hyvin erilaisin lasein, minkä vuoksi toisen unelma voi kuulostaa omiin korviin vaatimattomalta, jopa itsestäänselvältä. Vakituisessa työssä oleva ei osaa unelmoida työpaikasta, joka työttömälle saattaa olla pitkäaikainen haave. Onnellisessa parisuhteessa elävä ei osaa kuvitella unelmaa, joka yksinelävälle saattaa olla aivan tuiki tavallinen toisen ihmisen kanssa jaettu arki. Se, jota parisuhteessa elävä ehkä pitää ajoittain jopa tylsänä. Toisen asemaan asettuminen on toisinaan hyvin vaikeaa, lähes mahdotonta, jos ei ole itse kokenut samaa. 




Minä kuulun heihin, jolla unelmat ovat liittyneet muun ohella myös työhön. 12 vuotta sitten en vielä osannut ajatella, että työ olisi niin iso osa elämää, mitä se todellisuudessa on. Valmistumisen jälkeen jämähdin hektiselle myyntialalle, joka kaappasi minut mukanaan niin vahvasti, että vasta vuosien jälkeen aloin miettimään, onko se sitä, mitä todella haluan. Silläkö haluaisin päiväni täyttää? Tekikö se minut onnelliseksi? Ymmärsin, että menestymisestä huolimatta työ tuntui vain työltä, ilman sen tärkeämpää merkitystä.




8 vuotta sitten aloin kauneusalan yrittäjäksi, jonka rinnalle myös blogi aikoinaan vuotta myöhemmin syntyi. Tie siihen, missä tänä päivänä olen, on vaatinut monta mutkaa, jopa tieltä suistumisia, joiden jälkeen on etsitty suunta uudelleen. Lopulta se on kuitenkin löytynyt: oma juttu. Työ, jota voin kutsua intohimokseni. 

Saan tehdä töitä kauneuden ja hyvinvoinnin parissa, sellaisten brändien kanssa, joista olen aidosti kiinnostunut ja joiden koen myötäilevän arvojani. Saan hyödyntää luovuuttani monella eri tapaa ja saan palkkaa siitä, että kirjoitan, mitä olen rakastanut nuoresta tytöstä saakka. Saan siis täyttää päiväni jollain, mistä koen aitoa iloa. Se on ollut kaikkien tieltä suistumisien, mutkien ja mutakuopista kampeamisen arvoista. Hyppy tuntemattomaan on kannattanut, vaikka se on vaatinut ponnistelua. 




Kimino Design - unelmana oma yritys, intohimona kierrätys


Kuten moni teistä on huomannut, tuon säännöllisesti blogissa esille korubrändejä, jotka vetoavat minuun jollain tapaa. Jokin aika löysin Kimino Designin kauniit hopeakorut, jotka kiinnittivät huomioni. Yrityksen taustaan tutustuessani minut pysäytti maininta, jossa kerrottiin hypystä tuntemattomaan ja oman polun löytäminen. Asioita, jotka myös minä aikanaan tein. Tiesin, että halusin tehdä Kimino Designin kanssa yhteistyötä. 

Kimino Design on syntynyt yhden ihmisen unelmasta käsillä tekemiseen ja halusta edistää kierrätysajatusta. Urakeskeisen, kiireisen oravanpyörän sijaan Kirsiä houkutteli yksinkertaisempi, mutkattomampi ja tyydyttävämpi elämä. Oma yritys syntyi sen pohjalta ja nyt Kimino Designin kauniita, yksilöllisiä ja laadukkaita koruja saa Kimino Designin omasta verkkokaupasta




Kierrätyskoruja hopealusikoista ja -haarukoista


Hollolassa toimivan Kimino Designin korut syntyvät pääasiassa vanhoista 1900-luvun hopeisista kahvilusikoista, haarukoista ja muista hopeaesineistä, jotka Kirsi hankkii panttilainaamoihin hylättyjen esineiden huutokaupoista. Materiaaleina käytetään jonkin verran myös hopealevyä ja -lankaa, ja tilauksesta Kimino Design tekee myös kultakoruja. Asiakkaiden vanhoista, perintönä saaduista hopeisista aterimista tai kummilusikoista voi syntyä päivittäin ilahduttava koru, sen sijaan, että aterimet seisoisivat vitriinin takana kaapissa pölyttymässä. Aiheet koruihin tulevat joko asiakkaiden toiveista tai luonnosta ja eläimistä. Monesti Kirsi saa idean koruihin myös vanhojen aterimien koristeellisista kuvioista, ja toisinaan inspiraatio syntyy heti lusikoita ja haarukoita pyörittelemällä.




Hopeakorut ovat valikoituneet Kirsin materiaaliksi eri kokeilujen kautta. Yhtä lailla kuin moni meistä muistakin tietää, oma polku ja "oma juttu" ei aina löydy heti, vaan vaati myös itselläni kokeiluja, jotka eivät kuitenkaan tuottaneet sitä paloa, mitä koen nyt. Kirsillä kipinä syntyi hopeakurssien myötä, mikä herätti intohimon. Hopean työstämisestä Kirsillä on kokemusta jo yli 10 vuoden ajalta. 

Vanhoissa hopeisissa aterimissa yhdistyy kaikki, mitä Kimino Designin Kirsi ihailee: materiaali, esineen tarina, koristeelliset kuvioinnit ja se, mikä on ollut Kirsille alusta alkaen tärkeää; kierrätys. Kun olemassa oleva esine saa uuden käyttötarkoituksen, Kirsi tekee sitä, mistä aikoinaan haaveili: kauniita asioita käsillä tekemisen ja kierrätyksen parissa, luovuuttaan hyödyntäen.




Vaikka joitain vuosia sitten huomasin kiinnostukseni suuntautuvan enemmän kultaisten korujen puolelle, Kimino Designin koruissa oli sitä jotain, mikä herätti kiinnostukseni. Valikoima ei ole perinteisiä ajan patinaa henkiviä lusikkakoruja, vaan niistä huokuu tyylikkyys, tietynlainen vähäeleisyys ja hopean "puhtaus". Voinkin myöntää, että Kimino Designin korujen myötä olen innostunut hopeasta vuosien jälkeen uudelleen, vaikka ennen koin, että kulta sopii minulle värinä paremmin. 

Korujen hopeapitoisuudet vaihtelevat 800-925 välillä eli koruissa on hopeaa 80-92,5%. Puhtaan hopean ollessa sellaisenaan liian pehmeää esineiden työstämiseen, lisätään hopean joukkoon kuparia. Hopea ei sisällä nikkeliä. Korut toimitetaan kartonkisissa korurasioissa, mutta mukaan tulee Kimino Designin käyttämä pieni ilmatiivis Amergrip-muovipussi, joka on valmistetttu sokeriruo'osta ja on kierrätysmuovia. Tämä siksi, että hopea suositellaan säilyttämään ilmatiiviissä rasiassa tai muovipussissa, kun korua ei käytetä, jotta se ei tummu. 




Jos kesän sanotaan olevan kullanhohtoista aikaa, näyttää hopea erityisen upealta pimeän syksyn ja talven tullen kylmän sävyisen meikin ja asun kanssa. Kuvassa oleva mekko on kotimaisen *Voglian mallistoa ja se on lähetetty minulle blogin kautta. Kotimaisuus kunniaan siis tässäkin! 

Kimino Designin kolmesta korvakoruparista ihastuin erityisen paljon herkkiin Valuva kyynel-korvakoruihin, jotka on valmistettu sterling-hopeisesta ketjusta ja vuodelta 1969 olevien hopeisten lusikoiden varsista. Myös sirot Viuhka-nappikorvakorut yllättivät kauneudellaan, ja hiekkapuhalletut Huurre-lusikkakorvakorut ovat aivan omaa luokkaansa. Mikäli siis hopeiset korut ovat mieleesi, haluat suosia kotimaista ja edistää kierrätystä, suosittelen lämpimästi tutustumaan Kimino Designin monipuoliseen valikoimaan.

Instagramin puolelle myös tulossa kiva arvonta, joten kannattaa pysyä kuulolla sielläkin!


Suositteko te kultaa vai hopeakoruja? Mikä näistä korvakoruista olisi mieleisin?











Ei kommentteja

Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!