Kirja arvostelukappale / *mainoslinkki
Olen viime aikoina nauttinut paljon enemmän lukemisesta kuin Netflixin sarjoista tai television katselusta. Jos totta puhutaan, vietän muutenkin kesäisin vähemmän aikaa televisioruudun äärellä. Ja vaikka Netflixissä minulla onkin muutama sarjasuosikki, eivät nekään ole viime aikoina innostaneet yhtä paljon kuin kirjat, joihin on ollut ihana tarttua - satoi tai paistoi!
Yksi hiljattain lukemistani kirjoista on Sophie Kinsellan uutuus, Sitä saa mitä antaa. Kinsellan teksti on niin soljuvaa, että kirja tuli luettua muutamassa päivässä, vaikka se aika paksu onkin. Se ei kuitenkaan ollut yhtään pitkäveteinen, vaan tarina tempaisi arjen hauskoilla tempauksilla heti mukaansa.
Kirjan päähenkilö, Fixie, on saanut lempinimensä siitä, että hän ajautuu fiksailemaan ihan kaikkea ympärillään eikä voi vastustaa kiusausta pienelle fiksaukselle, jos näkee jossain oikomisen tarvetta. Tämä taas helposti ajaa nuoren naisen hauskoihin arjen seikkailuihin ja vähemmän mieluisiin sattumuksiin, joista osan Fixie jättäisi mielellään kokematta. Hän ei kuitenkaan mahda itselleen mitään.
Toisinaan elämän merkitykselliset asiat saavat kuitenkin alkunsa juuri hassuista sattumuksista. Niin käy kirjassa myös Fixielle. Kun tuntematon mies pyytää kahvilassa Fixietä vahtimaan hetken kannettavaansa, sattuu kahvilassa vesivahinko. Fixie kuitenkin onnistuu suojelemaan miehen kannettavaa niinkin valppaasti, ettei sille käy kuinkaan. Tästä mies kertoo olevansa Fixielle kiitollisuudenvelassa ja kirjoittaa "velan" ylös pahvinpalaan, ojentaen sen Fixielle. Siitä alkaakin sitten hauska, jopa koominen tarina, joka kulkee läpi kirjan muiden juonenkäänteiden rinnalla.
Kaiken hauskuuden keskellä kirjassa pohditaan myös rajanvetoa oman itsensä ja perheen onnen välillä. Kun lapsuudesta asti painotetaan "perheen olevan ykkönen", milloin on oikea aika nostaa itsensä ja omat tarpeensa etusijalle? Vaikka välittääkin lapsuudenperheensä hyvinvoinnista, täytyykö heidän eteen tehdä loputtomiin kaikki, omasta onnesta viis veisaamatta? Kysymyksiä, joita olen itsekin elämässäni joutunut pohtimaan paljon.
Vaikka olen lukenut Kinsellan aiempiakin teoksia, oli tämä mukavan virkistävää luettavaa kesähelteiden keskellä. Kaikesta komediasta huolimatta, kirjasta löytyy myös syvempi sanoma, jonka jokainen voi itse poimia halutessaan. Minulle se oli se, että elämässä ei kaikki aina mene käsikirjoituksen mukaan ja se on ihan ok! Elämässä on hyvä välillä heittäytyä sattumusten vietäväksi - ja ajatella myös omaa onneaan, vaikka kuinka välittäisi perheen ja läheisten hyvinvoinnista.
Sophie Kinsella - Sitä saa mitä antaa (WSOY, 2020)
Yksi hiljattain lukemistani kirjoista on Sophie Kinsellan uutuus, Sitä saa mitä antaa. Kinsellan teksti on niin soljuvaa, että kirja tuli luettua muutamassa päivässä, vaikka se aika paksu onkin. Se ei kuitenkaan ollut yhtään pitkäveteinen, vaan tarina tempaisi arjen hauskoilla tempauksilla heti mukaansa.
Kirjan päähenkilö, Fixie, on saanut lempinimensä siitä, että hän ajautuu fiksailemaan ihan kaikkea ympärillään eikä voi vastustaa kiusausta pienelle fiksaukselle, jos näkee jossain oikomisen tarvetta. Tämä taas helposti ajaa nuoren naisen hauskoihin arjen seikkailuihin ja vähemmän mieluisiin sattumuksiin, joista osan Fixie jättäisi mielellään kokematta. Hän ei kuitenkaan mahda itselleen mitään.
Toisinaan elämän merkitykselliset asiat saavat kuitenkin alkunsa juuri hassuista sattumuksista. Niin käy kirjassa myös Fixielle. Kun tuntematon mies pyytää kahvilassa Fixietä vahtimaan hetken kannettavaansa, sattuu kahvilassa vesivahinko. Fixie kuitenkin onnistuu suojelemaan miehen kannettavaa niinkin valppaasti, ettei sille käy kuinkaan. Tästä mies kertoo olevansa Fixielle kiitollisuudenvelassa ja kirjoittaa "velan" ylös pahvinpalaan, ojentaen sen Fixielle. Siitä alkaakin sitten hauska, jopa koominen tarina, joka kulkee läpi kirjan muiden juonenkäänteiden rinnalla.
Vaikka olen lukenut Kinsellan aiempiakin teoksia, oli tämä mukavan virkistävää luettavaa kesähelteiden keskellä. Kaikesta komediasta huolimatta, kirjasta löytyy myös syvempi sanoma, jonka jokainen voi itse poimia halutessaan. Minulle se oli se, että elämässä ei kaikki aina mene käsikirjoituksen mukaan ja se on ihan ok! Elämässä on hyvä välillä heittäytyä sattumusten vietäväksi - ja ajatella myös omaa onneaan, vaikka kuinka välittäisi perheen ja läheisten hyvinvoinnista.
Suosittelen sinulle, joka tykkäät lukea kevyitä ja mukaansatempaavia rakkausromaaneja, jotka eivät ole liian siirappisia, vaan sisältävät myös arjen aitoa komiikkaa!
Kirja on saatavilla kirjakaupoista ja löytyy myös *Adlibrikseltä, jossa on tällä hetkellä kivat kesäalet käynnissä.
- Sidottuna kirjana: *Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa
- E-kirjana ja äänikirjana: *Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa
Pidätkö sinä kevyistä ja arkisemmista rakkausromaaneista? Oletko lukenut Sophie Kinsellan teoksia?
Ei kommentteja
Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!