KAUPALLINEN YHTEISTYÖ - VUOKKOSET


Saattaa olla, että sinäkin kuulut niiden miljoonien ihmisten joukkoon, jotka innostuivat konmarittamisesta muutama vuosi sitten, kun japanilainen järjestelyasiantuntija Marie Kondo toi Konmari -siivousmetodinsa kaikkien tietoisuuteen. Kestävään järjestykseen ja turhien tavaroiden karsimiseen pohjautuva metodi on ollut suosittu myös Suomessa, ja myönnettävä on, että minäkin tulin kyseisen kirjan hankkineeksi muutama vuosi sitten. Tähän mennessä kirjoja taitaa olla ilmestynyt jo kolmisen kappaletta, mutta itseltäni löytyy ainoastaan vuonna 2016 ilmestynyt ensimmäinen versio. 

Vaikka en koskaan tullut kirjaa lukeneeksi loppuun asti, olen viime vuosina innostunut tavaroiden karsimisesta. Se on toki heijastunut myös ostokäyttäytymiseeni, sillä eihän ole mitään järkeä ostaa tavaraa hullun lailla tilalle, kun siitä yrittää samalla päästä eroon. Esimerkiksi vaatteiden suhteen tavoitteenani on jo pidempään ollut minimalistinen vaatekaappi, joka pysyy järjestyksessä ja josta löydän helposti päälle pantavaa ja toisiinsa yhdisteltävää vaatetta. Minimalistisesta vaatekaapista ja harkitusta kuluttamisesta olen avautunut blogissa aiemmin täällä ja täällä.





Konmaritusta ja minimalismia sopivassa suhteessa

Kevään korvilla monella iskee jonkinlainen uudistumisen halu. Itselläni se on sellainen, että tekisi mieli puhdistautua koko kroppaa myöten. Aurinko on ihana, mutta siinä mielessä petollinen, että se kyllä paljastaa pölypalleroiden paikat. Keväisin tuntuukin, että saa olla rätti kädessä joka hetki, jos mielii pitää kotinsa pinnat puhtaina. Onneksi olen opetellut lempeyttä tässäkin, joten minä ja kotini pölypallerot lähetämme terveisiä kaikille hengenheimolaisille, jotka eivät tunne imuria parhaaksi kaverikseen. 

Vaikka siivoaminen ei täysin pakkopullaa itselleni olekaan, tunnustan, että perinteistä lattioiden pesemistä ja pölyjen pyyhkimistä enemmän nautin järjestelystä. Nauttiminen ei edes ole liioiteltu sana, koska minä oikeasti tykkään järjestellä tavaroita. Nautin siitä, kun tavarat ovat siistissä järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Se ei silti tarkoita sitä, että se aina toteutuisi, sillä kotini kaikki kaapit ja laatikot eivät todellakaan ole viimeisen päälle tip top. 





Järjesteleminen on kuitenkin itselläni tehokas keino laittaa aivot hetkeksi narikkaan ja rauhoittaa mieli. Tavaroiden järjestely järjestää samanaikaisesti myös ajatuksia, sillä monesti mieleen pulpahtelee samalla vastauksia epäselviin asioihin. Itse olen saanut kokea tämän niin monesti, että joskus käytän järjestelyä jopa keinona saada vastauksia, kun mieli tuntuu olevan ihan hukassa. On myös yllättävän vapauttavaa, kun tavaran määrä vähenee järjestelyn myötä. Ei siis ihme, että mieli puhdistuu samalla, kun koti siistiytyy turhista tavaroista, joita ei enää tarvitse.




Vaikka minimalistisuus kuvaa joiltain osin myös konmari -metodia, jossa koti puhdistuu turhista tavaroista, eivät ne kuitenkaan aivan ole synonyymejä toisilleen. Konmarituksessa ei nimittäin pyritä siihen, että tavaroita olisi mahdollisimman vähän ja koti olisi lähes tyhjillään. Idea on enemmänkin se, että säilytetään ne tavarat, jotka tuottavat iloa. Tavara, joka ei herätä enää mitään positiivisia tunteita joutaa siis menemään. 

Minimalisti taas pyrkii karsimaan tavaraa, jotta sitä olisi mahdollisimman vähän. Minimalismia kuvaa myös se, ettei tavaroiden ajatella tuottavan onnea, vaan elämän ilot tulevat muusta kuin tavarasta, kaiken materian ulkopuolelta. 

Itse kannatan niin konmarittamista kuin minimalistisuuttakin, mutta molempia sopivassa suhteessa. En usko, että elämän todellinen onni koostuu tavaroista, vaan haluan omassa elämässäni nykyään panostaa enemmän kokemuksiin ja hetkiin. Uskon, että onnellisuus lähtee meistä kaikista sisältä. Silti myönnän, että kyllä kauniit tavaratkin tuottavat minulle iloa. Se näkyy myös tämän postauksen kuvissa, joissa olen asetellut vanulaput lasipurkkiin. En lasipurkkia tarvitsisi, mutta minusta se oli kaunis, joten ostin sen. Tavallaan voisi ajatella myös, että erilaiset purkit ja laatikot ovat vain hyvästä, kun tavaroita pyrkii pitämään järjestyksessä. Kunhan ne ovat käytössä eikä niitä ole liikaa. 




Ostan myös säännöllisesti kukkia, vaikka periaatteessa voisin elää ilmankin niitä. Kukat kuitenkin tuottavat minulle iloa ja samalla hyödynnän niitä tuotekuvissa. Haluan ajatella niin, että on aivan sallittua ostaa itselleen vaikkapa se kaunis mekko, josta on jo pitkään haaveillut. Ja on ihan ok tuntea iloa siitä, että saa pukeutua siihen! Yhtä lailla kuin uudet korvakorut tai uusi kosmetiikkatuotekin tuo toisinaan iloa. Ei tavaroiden tarvitse mennä elämässä kokemusten edelle, mutta ne voivat kuitenkin olla elämässä tuottamassa lisäiloa kokemusten rinnalla.

Tavoitteenani onkin enemmän ollut se, että konmarituksen tapaan luovun tavaroista, jotka eivät enää tuota iloa. Samalla olen pyrkinyt tekemään harkitumpia ostoja. Miettimään millaisia tuotteita käytän, mitä hankin ja miksi teen niin. Näistä ajatuksista olen aiemminkin avautunut blogissa. 

Yksi vastuullisista arjen valinnoistani on jo pitkään ollut suomalaisen perheyrityksen valmistama kotimainen Vuokkoset. Brändi on minulle tuttu äitini kautta jo nuoruudesta asti, enkä voisi enää kuvitellakaan vaihtavani toiseen. Jos sinullekin on tärkeää käyttää turvallisia hygieniatuotteita, jotka ovat laadukkaita, ihoystävällisiä, kotimaisia ja vieläpä ympäristövastuullisia, suosittelen enemmän kuin lämpimästi tutustumaan kotimaiseen Vuokkoset -tuoteperheeseen. Tuotteet valmistetaan yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa, ja todisteena ympäristövastuullisuudesta brändille on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki sekä EU-ympäristömerkki. Valikoimasta löytää niin ekologiset ja biohajoavat siteet kuin tamponit ja pikkuhousunsuojat. 

Vuokkoset -brändistä voit lukea lisää heidän nettisivuiltaan, josta voit myös tilata oman ilmaisen tuotenäytteesi. 


Lue myös aiemmat postaukset:



Oletko sinä kokeillut konmarittamista tai koetko olevasi minimalisti? 
Mitä ajatuksia aihe muuten herättää?











Ei kommentteja

Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!