KAUPALLINEN YHTEISTYÖ - VUOKKOSET


Minulla ei ole koskaan ollut monia ystäviä. Lapsuudenkotini Pohjanmaalla sijaitsi kilometrien päässä koulusta, jonka ympäristössä muut koulukaverit viettivät aikaansa koulupäivien jälkeen. Minä sen sijaan kuljin ala-asteen ajan koulumatkat erillisellä koulukuljetuksella sisarusteni ja muiden kylän harvojen lapsien kanssa. Jos halusin jäädä koulun jälkeen kaverin luokse, se piti aina järjestää ennalta erikseen, jotta äiti pääsisi minut autolla hakemaan. Ja koska ne kerrat olivat harvassa, koin monesti jääväni kaikesta siitä kivasta paitsi, mitä koulun jälkeen tapahtui. 

Erityisen vaikeaksi koitui 5. luokka, jolloin yhdistyimme toisen luokan kanssa. Tuolloin lapsuudenystäväni muutti Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle ja samaan aikaan paras ystäväni alkoi viihtyä tyttöporukassa, josta tuli yksi pahimpia kiusaajiani. Vaikka kärsin lopun ala-asteen jatkuvasta kiusaamisesta, se oli kuitenkin vain ensimakua siitä, mitä yläasteelle siirtyminen toi tullessaan. Ne kokemukset muistuttavat jo amerikkalaisia High School -ympäristöön sijoittuvia leffoja. Sain todella tuntea nahoissani sen, kuinka ruma ja epäsuosittu olin liian hyvine arvosanoineni. Nuo vuodet jättivätkin syvät arvet ja loivat kotiolojen lisäksi pohjan vääristyneelle minäkuvalleni, jota työstän vielä tänäkin päivänä. Se on vaikuttanut niin parisuhteissa kuin ystävyyssuhteissakin.




Olen sitä mieltä, että ystävyyssuhteissa laatu korvaa määrän. En ole koskaan kokenut siitä olevan hyötyä, että minulla olisi paljon kavereita ja hyvänpäivän tuttuja, joiden kanssa juttu luistaa pintapuolisesti, mutta jotka eivät kuitenkaan tiedä, kuka oikeasti olen. Sellaisten ihmisten kanssa on toki välillä mukava jutella niitä näitä, mutta kuten sanonta kuuluu; hädässä ystävä tunnetaan. Todelliset ystävät ovat niitä, jotka eivät ainoastaan seiso vierelläsi sateenkaaren aikaan, vaan pysyvät rinnallasi myös myrskyn keskellä, kun olet heikko ja särkynyt. He eivät ota sellaisissa tilanteissa etäisyyttä, vaan antavat tukensa pelkästään olemalla olemassa, vaikka oikeita sanoja ei aina löytyisikään. Aidoille ystäville kelpaat sellaisena kuin olet - ilman mitään raameja. 

"Todelliset ystävät ovat niitä, jotka eivät ainoastaan seiso vierelläsi sateenkaaren aikaan, vaan pysyvät rinnallasi myös myrskyn keskellä, kun olet heikko ja särkynyt."



Katsoin taannoin haastattelun Jennifer Anistonista, jossa hän totesi herkistyen, että "ystävät ovat minun perheeni". Välit vanhempiin olivat aina olleet hyvin etäiset ja vaikeat. Sen sijaan, että näyttelijätär olisi antanut katkeruuden viedä mennessään, hän rakensi oman perheensä ystävistään.

Myös minulle ystävät ovat aina olleet paljon enemmän kuin "vain" ystäviä. He ovat täyttäneet sydämessäni sitä tyhjää koloa, jonka etäiset välit omaan perheeseeni ovat ajan saatossa luoneet. Siksi olen halunnut ympäri vuoden (ja etenkin Ystävänpäivänä) muistuttaa tosiystäviäni siitä, että he ovat minulle tärkeitä, rakkaita ja kultaakin kalliimpia. Vaikka läheisimmät ystäväni asuvatkin eri paikkakunnilla ja jopa toisessa maassa, en tiedä mitä tekisin ilman heitä. Jokainen kohtaaminen on aina kuin jatkaisi edellisestä, oli aikaa sitten kulunut viikko, kuukausi tai vuosi.





Koska käytännöllisyys on tätä päivää, haastan kaikki teidät ihanat blogini lukijat rikkomaan rajoja ja muistamaan teille rakkaita ystäviä omalla tavallanne. Humoristisen luonteeni tuntien minun ystäväni tulevat tänä vuonna saamaan ajatuksella kootun kassin, joka sisältää jotain käytännöllistä ja makeaa: paketin biohajoavia Vuokkoset -siteitä, suklaata ja sydämenmuotoisia vaahtokarkkeja. Ihan vain siksi, että arki vaatii välillä herkkuhetkiä ja ystävien kanssa mikään aihe ei ole tabu - ei kuukautiset, seksi, parisuhteet tai elämä! Korttiin taidan omalle tyylilleni ominaisesti kirjoittaa, että "haluan, että tunnet olosi varmaksi myös kuukautisten aikaan - siis varmaksi siitä, että minä tulen aina olemaan ystäväsi!" 

Unohdetaan siis perinteiset normit ja muistetaan ystäviämme omalla tavallamme! 


Lue myös aiemmat Vuokkoset -aiheiset postaukset:



PS. Tilaa halutessasi ilmaiset Vuokkoset -näytteet täältä.


Onko teillä tapana muistaa tärkeimpiä ystäviänne Ystävänpäivänä tai muuten?













2 kommenttia:

  1. Ihanaa ystävänpäivää jo näin etukäteen Mia! :) Lahjaideasi on kyllä rohkea, mutta sellainen, minkä voisin hyvin itsekin antaa. Tai ehkä jopa kuukupin. :--D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on kiva, kun lahja on omanlainen :) Erilaiset lahjakorit on muutenkin tosi kivoja - varsinkin, kun niissä on käyttöön tulevia juttuja!

      PS. Täältä myös jälkikäteen ystävänpäivätoivotukset! :D

      Poista

Kysymyksiä, mietteitä, ajatuksia? Jätä kommentti!